Hyönteisräjähdys uhkaa luonnon tasapainoa.
Dendroctonus ponderosae on Coloradon Kalliovuorilla asuva kaarnakuoriaislaji, joka aiheuttaa tuhoa sikäläisissä metsissä.
Tämä kovakuoriainen tuottaa vuodessa onneksi vain yhden jälkeläissukupolven – tai siinä käsityksessä oltiin, kunnes bio-logit Jeffry Mitton ja Scott Ferrenberg sattuivat neljä vuotta sitten törmäämään lenteleviin kuoriais-aikuisiin outoon aikaan kesästä.
Biologit palasivat Coloradoon tutkimaan kuoriaisyllätystä tarkemmin. Tutkijoille selvisi, että vain kaksi kuukautta aikaisemmin munitut yksilöt aikuistuivat jo saman kesän aikana ja kävivät oitis puiden kimppuun ja munimaan. Normaalistihan kuoriainen on elänyt niin, että se ensin talvehtii kaikessa rauhassa toukkana ja aikuistuu vasta seuraavana kesänä.
Tilanne on nyt siis se, että jotkut kaarnakuoriaispopulaatiot ovat alkaneet tuottaa kaksi uutta sukupolvea kesässä. Tämä hyönteisräjähdys uhkaa kontortamäntyä ja keltamäntyä, joihin kuoriainen mielellään munii. Yhden vuosittaisen lisäsukupolven ansiosta kaarnakuoriaismäärä voi kasvaa jopa 60-kertaiseksi.
Lisääntymisrytmin muutos voi ehkä osaltaan selittää sitä, että kuoriaisepidemia on yltynyt pahemmaksi kuin koskaan. Metsätuhot ulottuvat nykyisellään New Mexicosta Yukoniin.
Ilmastonmuutos edesauttaa kuoriaisen lisääntymistä. Tutkimusalueella kovakuoriaisten kasvulle riittävän lämpimiä päiviä on nykyään vuosittain 44 prosenttia enemmän kuin vuonna 1970. Kahden viime vuosikymmenen aikana keväisiin on tullut viisitoista yli nolla-asteista päivää lisää.
Maria Haanpää
